21 syyskuuta 2014

Äänekosken tsasouna kokenut ilkivaltaa

Äänekoski: Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle pyhitetty tsasouna. Dimi Doukas
Äänekoski: Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle pyhitetty tsasouna

Kävin kuvaamassa Äänekosken tsasounan (Jyväskylästä vähän pohjoiseen). Tsasouna löytyikin metsäiseltä saarekkeelta jota reunusti vilkasliikenteinen liikenneympyrä ja rivi- ja omakotitalot. Harvapuinen ja polkujen viivoittama pieni saareke on suosittu koiran ulkoilutus ja lenkkeilyreitti. Ihmisiä kulki koko kuvausajan tsasounan vierestä polkuja pitkin milloin mihinkin suuntaan. Ilmeisesti iltaisin ja viikonloppuisin tsasouna on myös nuorison hengailupaikka. Aiemmin tsasounan edustalla pidettiin penkkejä, mutta penkit kulkeutuivat usein pihalta pois etäämmälle metsän reunaan ja niitä joutui hakemaan takaisin. Yksi penkeistä hävisi kokonaan omille teilleen eikä sitä ole sen koommin näkynyt. Niinpä penkit jouduttiin sulkemaan tsasounaan silloin kun tsasouna on kiinni.

Lieneekö syynä se että tsasouna on todellakin aitaamattomalla alueella ja nekin joilla ei tsasounalle ole asiaa, kulkevat tsasounan ohi tai oleskelevat sen tontilla. Tsasouna kesällä koki ilkivaltaa ja kauniit tuulilaudat tsasounan etupuolelta on katkaistu, eli murrettu poikki. Tuollainen on harmillista ja tuomittavaa käytöstä. Tsasouna suojan antajana kuulostaa ihan hyvältä. Miksei penkitkin voisi matkaajaa tai lenkkeilijää auttaa hetkeksi istahtamaan. Mutta ilkivalta on aina se joka pilaa tällaiset hyvät ajatukset. Ehkä sillä aidalla olisi paikkansa tässä tapauksessa.

Äänekosken tsasounan tuulilaudat kokeneet ilkivaltaa - Dimi Doukas valokuva
Äänekosken tsasounan tuulilaudat kokivat ilkivaltaa kesällä


Tsasounassa oli muutama erityinen ikoni, joista ehdottomasti kaunein ja vaikuttavin oli kolmikätinen Jumalan äiti neitsyt Maria. Ikonia koristi kauniisti kuivatut (ja lakatut?) kukat kehyslasin alla. Myös ikonin aihe on erikoinen. Toinen mielenkiintoinen ikoni oli Pyhä Arkkienkeli Mikaelin ikoni, jossa hän on miekka kädessä, sotilasasu päällä - olemus kuin taistelun jäljiltä. Mielenkiintoinen oli Mikaelin jalka, joka näyttää vähän siltä niin kuin se olisi haavoittunut - joka on yllättävän inhimillinen ominaisuus kuvattuna enkelille - henkiolennolle.

Tsasouna oli kovasti mäntyrunkojen ympäröimä, joka teki kahdenlaista haastetta kuvaamiselle. Ensinnäkin rungot tuppasivat väkisinkin tulemaan kuvaan, kameran ja tsasounan väliin, joten piti tarkkaan yrittää löytyy sellainen kohta, josta mahdollisimman hyvin tsasounan siinä kohden tärkeimmät asiat tulisivat eriin. Toiseksi, auringon ollessa jo laskemassa, heitti mäntyjen rungot todella kovia varjoja pihalle ja tsasounan päälle silloin kun kuvasi 'myötävaloon'. Tämä tietysti on osa tämän tsasounan ja sijainnin olemusta. Mutta valokuvaajalle haastavampi juttu, kun tsasouna alkaa muistuttaa ampiaista raitoineen :)

14 syyskuuta 2014

Tsasounoiden ylentävästä merkityksestä

Suomen ortodoksiset tsasouna kirja - Suolahden tsasounan kaunistamista sisältä
Suolahden tsasouna kaunistettuna sisältä
Tsasounoiden yhteisenä piirteenä on se, että niitä on kalustettu ja koristeltu sekä seurakuntien että yksityisten lahjoituksilla. Ja tämä pätee useimmiten, oli tsasouna sitten seurakunnan hallinnassa oleva tai yksityinen tsasouna. Tämä kertoo paitsi yhteisöllisyydestä, myös siitä että tsasounat eivät ole vain niitä hallinnoiville tahoille tärkeitä. Ne ovat keskuksia, jotka kokoavat yhteen ihmisiä. Antavat sisältöä ja merkitystä monelle ihmiselle. Usein ihmisille, jotka asuvat jopa erityisen kaukana tsasounasta, mutta joilla syystä tai toisesta on syntynyt side johonkin tiettyyn tsasounaan. Ja tämä näkyy siinä kuinka tsasounoiden ikoneista ja koristuksista kysellessäni kuulen niin usein siitä, kuinka joku paikallinen on tehnyt tuolit, veistänyt käyttöesineitä tsasounaan, käsin kirjonut peitekankaita ja liinoja tai tuonut ikoneita, kynttilän jalkoja, kelloja ja muita tarve-esineitä matkoilta. Lahjoittajina on paikallisia ikonimaalauspiirejä, tiistai-seuroja, seurakuntia, paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä, kuntia sekä usein hyvin monenkirjava joukko yksityisiä ihmisiä.

Tsasounat on koettu ja koetaan edelleen tärkeiksi. Se näkyy siinä että nämä esineet ja tarinat eivät kaikki ole kaukaa historiasta. Vaan aivan kuten uusia tsasounoita tuntuu syntyvän jatkuvasti, myös näiden koristaminen jatkuu sekä vanhoissa että uusissa tsasounoissa. Usein on myös niin että kirkoista tai seurakunnista siirretään vähemmän tarvittavia tai varastossa seisoneita esineitä tsasounoiden käyttöön. Tsasounat eittämättä henkisen keskuksen tehtävänsä lisäksi toimivat taide-esineiden, käsityön ja talkootyön kantajina ja säilyttäjinä. Historia ja perinne elää tsasounoissa ja säilyy niiden myötä jälkipolville. Ja koko ajan syntyy myös uutta historiaa uusien tsasounoiden myötä.

01 syyskuuta 2014

Suomeen rakentuu jatkuvasti uusia tsasounoita samalla kuin vanhoja uhkaa maaseudun autioituminen


Petravaaran tsasouna Dimi Doukas Doukas Arts valokuvaamana
Petravaaran poikkeuksellisen Alvar Aaltomaisen arkkitehtuurin omaava tsasouna on yksi niistä
 joiden tulevaisuus on vaakalaudalla ihmisten muuttaessa lähemmäs kaupunkeja

Yksi lähtökohdista kuvata ja viedä Suomessa olevat ortodoksiset tsasounat yhteen kirjaan on ollut siinä että haluan dokumentoida nuo rakennukset nyt kun niitä vielä on. Tsasounoissa on paljon sellaisia jotka on aikanaan olleet tärkeitä kyläyhteisöille ja ortodoksisen uskon säilyttämiselle, mutta joiden ympäriltä ihmiset ovat pääosin muuttaneet pois. Jatkajia ei ole niin maanviljelykselle kuin kotitalon ylläpitäjille ja siten tsasounoiden ympäriltä kylät tyhjenevät - maaseutu jatkaa autioitumistaan monin paikoin Suomessa. Työ vie perässään ja yhä useampi päätyy jonkin suuremman kaupungin lähettyville asumaan.

Positiivisena yllätyksenä voikin pitää sitä havaintoa, jonka tässä matkan varrella olen havainnut, että tsasounoita myös rakentuu lisää. Saan ilmoituksia uusista valmistuneista tai valmistumassa olevista tsasounoista vähän väliä. Kempeleeltä tuli joitain päiviä sitten ilmoitus yksityisen tsasounan omistajalta joka myös haluaisi tsasounan mukaan kirjaani. Tsasouna sai numerokseen sijan 117. Ja tiedän ettei se vielä ole viimeinen. Suuntaus on hyvä, joskin samalla tietysti vanhimpien tsasounoiden kohtalo syrjemmillä seuduilla aiheuttaa huolta. Mutta se että uusia rakentuu, kotipihoihin, kesämökeille, on hyvä asia.

Uusien tsasounoidenkin mallia haetaan usein vanhemmista tsasounoista tai jopa rajan takaa. Ikoneita haetaan Athokselta asti, tuodaan Venäjältä, samoin kuin muita yksittäisiä esineitä. Niinpä jokainen tsasouna ei ole vain tarina paikallaan olevasta rakennuksesta, vaan yksittäinen tsasouna kantaa monta pientä tarinaa ja niitä kuunnellessa kuvaukset vievät aina aikansa :)