Kajaani ja Iisalmi vuorossa

Tsasounoiden kuvaus jatkuu seuraavaksi Kajaanissa ja Iisalmella. Syksyn aikana pyrin saamaan tarvittavat puuttuvat kuvat kasaan (ulkopuolista apua tarvittaessa pyytäen), jotta talven aikana saadaan tehtyä kuvien editointi, sivujen taitto ja sitten keväällä saataisiin kirja painoon. Tulen tarvitsemaan vielä apua kirjan loppuun saakka viemiseen, sillä nyt on vakaasti tahtona saada projekti päätökseen ja kirja valmiiksi vuonna 2020.

Joensuu, Lieksa, Nurmes ja Taipale tsasounat kuvattu

Liperin ortodoksinen tsasouna on yksi erikoisimmista arkkitehtuuriltaan,
Valokuvaaja Dimi Doukas, Doukas Arts, Vihti

Kaikkiaan tsasounoista on nyt 37 kuvattu, eli aika tarkalleen kolmasosa. Kartalla on vihreänä nyt Joensuun, Nurmeksen, Lieksan ja Taipaleen tsasunoita merkkaavat nastat. Ihan kiitettävän kokoinen alue jo sellaisenaankin. Nyt tällä viikolla Joensuuta tukikohtana pitäen kävin pisimmillään Valtimon yläpuolella kuvaamassa, jolloin matka yksittäiselle tsasounalle oli yli 100km. Ja sitten jokainen siirtymä seuraavalle tsasounalle oli useimmiten 40+ km, joten kilometrejä kaiken kaikkiaan tuli taas tämän viikon aikana n. 1400km siitä kun lähdin Vihdistä ja palasin sinne.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa tuli taas esiin vastaavasti yksi uusi tsasouna. Sitä myöten kun en ole vielä jotain aluetta kuvannut, otan sinne mukaan esiin tulevat tsasounat. Mutta jos kuvatuille 'valmiille' alueille tulee uusia tsasounoita, joita ei vielä ole kuvattu, otan ne ylös ja kuvaan ne vain jos sinne päin tulee muuten asiaa. Muutoin ne jää sitten myöhempään kirjan seuraavaan päivitettyyn versioon. Yleensä nämä uudet tsasounat ovat yksityisiä tsasounoita, joita rakentuu jatkuvasti uusia.

Tapaaminen Porvoon kirjapainossa

Tsasounaprojektin kirjan painamisen suunnittelua Bookwellilla

Kirjaprojektin tässä vaiheessa on jo mietittävä lopputulosta. Se itse asiassa määrittelee minkälaisia kuvia tulen tarvitsemaan. Enemmän pysty- vai vaakakuvia, arviolta minkä verran per tsasouna ja mikä tulee olla kuvien väriprofiili. Saadakseni vastauksia suuntasin Porvooseen, josta olin löytänyt kotimaisen 150 vuotiset perinteet kirjan painannassa omaavan yrityksen, Bookwell Oy. Tämän painotalon perusti 1860 Gustaf Leopold Söderström.

Tapaamisen olin sopinut jo 30 vuotta alalla ammattilaisena toimineen Tuomo Pusan kanssa, jolla on itsellään pitkä käytännön kokemus monesta kirjapainon vaiheesta. Minulla oli alustava näkemys siitä minkä kokoisen ja näköisen kirjan haluan toteuttaa, mutta tarvitsin ammattilaisen näkemyksen siihen mikä on mahdollista ja mitä tulee huomioida. Moni asia tarkentuikin tällä käynnillä jolla on vaikutus lopputulokseen. Vaihtoehtoja ja toteutustapoja on monia, mutta alusta lähtien tavoitteenani on ollut tehdä kirjasta tsasounojen arvoinen, siksi kirjan laatu on tärkeämpi kuin valmistuskustannus, joten kun kävimme läpi valmistusprosessia ja toteutustapaa, oli tavoitteena se että kirja kestää 10 vuoden sijasta  mielummin 100 vuotta tai enemmän.

Painotalon koko ja valmistuvien kirjojen määrä yllätti minut. Porvoon yksikössä tehdään töitä kahdessa vuorossa, ajoittain osin jopa kolmessa. Kirjoja tehdään kotimaisille, mutta myös ulkomaisille asiakkaille.  Kaiken kaikkiaan molemmista tuotantolaitoksista lähtee vuosittain yli 14 Miljoonaa kirjaa! Viennin merkittävä osuus olikin minulle yllättävä ja hienoa asia. Tämä Porvoon tuotantolaitos keskittyy enemmän moniväriseen painamiseen. Juvalla sijaitseva tuotantolaitos taas on enemmän yksiväriseen, kuten romaanikirjojen painamiseen. Juvan tuotanto on erittäin pitkälle vietyä karrikoiden siten että toisesta päästä konetta menee paperi sisään ja toisesta päästä tulee painettu kirja ulos. Porvoon tuotantolaitoksessa on paljon eri vaiheita ja enemmän osuutta käsityöllä ja monivärisen painamisen lisäksi siellä on keskitetty kirjan kansien valmistamiseen.

Se mitä arvostan valitsemassani painotalossa on kotimaisuus. Raakamateriaalista suurin osa on kotimaista, työntekijät ovat Suomessa kuten tuotantolaitos. Yhtiö käyttääkin avainlippumerkkiä tuotteissaan. Kotimaisuus oli kirjassa laadun lisäksi toinen tärkeä asia. Haluan että kirja työllistää suomalaisia ja että kirjan tekemiseen laitettava raha menisi kotimaisen työllisyyden ja suomalaisten yritysten tukemiseen.

Nykyisellä tiedossani olevien tsasounojen sekä vähimmäiskuvien määrällä ja perustietotekstillä per tsasouna vie meidät n. 350 sivuun. Kun tsasounojen määrä kartoittaessa tuplaantui niin tuplaantui myös kirjaan tarvittavien sivujen määrä alkuperäisestä arviosta.  Ei sinänsä mikään yllätys että projektista tulee suurempi, ja olikin hyvä että asia tuli esiin heti alkumetreillä. Nyt kaikki on vielä hienosäädettävissä. Kirja alkaa hahmottua yhä tarkemmin mielessäni. Aivan kuten akvarellien tekemisessä, myös tässä pitää olla jonkinlainen näkemys (tavoite) lopputuloksesta. Mutta lopulta tuo näkemys vain ohjaa ja todellinen lopputulos sisältää aina yllätyksellisyyttä. Muutenhan se olisi huomattavasti tylsempää tehdä :)

Kartoitusvaihe loppusuoralla - yksityisiä tsasounoita vielä haussa

Kaikki tiedossa olevat tsasounat paikoillaan

Tsaouna-kartoitus seurakuntatietojen perusteella valmis

Seuraava vaihe kartoitusta on yksityisomistuksessa olevien tsasounoiden kartoittaminen. Osa niistä on jo tässä mukana mutta tavoitteena vielä varmistella onko jotain yksityisiä tsasounoja joista ei ole tietoa. Eli jos tiedät yksityisen tsasounan, voit laittaa siitä tietoa dimi(ät)doukasarts.fi

Tsasounoiden määrä yllätti ja nyt mennään jo yli sadan tsasounan. Ollaan lähes tuplamäärässä alkuperäiseen arvioon nähden. Parhaimmillaan niitä löytyy samalta kohtuullisen pieneltä paikkakunnalta 4kpl, jolloin tulee mieleen että eikö siellä riittänyt yksi tsasouna :)

Arvioin tässä vaiheessa että päivässä on mahdollista (ilman matkoja) kuvata 2 tsasounaa, koska päivässä on muutama hetki jolloin valo on sopivampi kuvaamiseen ja lisäksi aikaa tulee viemään historian selvittäminen paikallisesti ja haastattelut. Joten todennäköisesti projektin aikataulu tulee tarkentumaan matkan varrella. Vuosi, puolitoista tuntuu tällä hetkellä jo ylioptimiselta arviolta, mutten ota aikataulusta liikaa paineita. Se ottaa aikansa ja sillä hyvä. Pidän kuitenkin tavoitteena saattaa kirja valmiiksi vuoden 2015 aikana, mutta tarkempaa ajankohtaa en vielä tiedä. Suomea tulen näkemään melkoisesti ja päätymään paikkakunnille, joissa en olisi varmaan ikinä muutoin käynytkään.

Kun yksityisten tsaounojen lista on vielä tarkennettu alkaa aikataulutus ja kohteiden tarkempi ryhmittely yksittäisten matkojen varrelle. Eli mitkä tsasounat voi kuvata samalla reissulla. Sitten varmistetaan yhteyshenkilöiden aikataulut, jotta tsasounalla on joku avaamassa ovia ja kertomassa historiaa.

Apurahojen hankinta jatkuu aktiivisena ja apurahaa otetaan hankkeeseen vastaan niin yrityksiltä, yhteisöiltä kuin yksityisiltäkin henkilöiltä, joille Suomen ortodoksisuuden ja tsasounien historian ja arkkitehtuurin tallentaminen on tärkeä asia.