Tsasounakuvausta Kuopiossa paukkupakkasilla - 7 tsasounaa 4 päivässä

Tammikuussa minulla oli työpaikanvaihdon välissä mahdollisuus olla useampi päivä kuvaamassa tsasounoita. Valitsinkin alueeksi Kuopion ympäristön, sillä se on Nurmes-Lieksa ja Joensuun lisäksi kolmas selkeä tsasounakeskittymä Suomen kartalla. Olin yhteydessä isä Timo Honkaselkään, johon olin ollut yhteydessä jo projektin alussa. Olisin neljä päivää Kuopiossa, torstaista sunnuntaihin.

Tahko-Tour tsasouna Tahkolla

Ensimmäinen tsasouna oli Tahkolle Tahko-Tourin rakennuttama tsasouna. Otin yhteyttä Tahko-Tourin toimitusjohtajaan Elena Chiksoevaan ja hän erittäin ystävällisesti toivotti minut tervetulleeksi kuvaamaan tsasounaa. Kun saavuin kuvaamaan torstai-iltapäivästä, oli kiinteistöhuoltaja Dmitry Garin jo aurannut lunta pois tsasounan edustalta, sillä lunta oli tuona päivänä tullut ihan reippaasti.

Tahko-Tour tsasouna maan tasalta kuvattuna

Tahko-Tour tsaouna on saanut kunniallisen paikan lomakylän korkeimmalta kohdalta. Se näkyykin tuolta paikalta kauas ja näkymät sieltä ovat hienot.  Tsasounassa ei selvästikään ole säästelty. Sekä ulkoa että sisältä kaikki on tehty viimeisen päälle ja ikonostaasi, kynttilänjalat ja ikonit sisällä hohtavat vielä uutuuttaan. On erittäin hienoa että Tahko-Tour omistajat panostivat näin paljon tsasounan rakennuttamiseksi paikkakunnalle. Toivottavasti heidät löytää myös turistit, sillä lomakylässä on tarjontaa ja ohjelmaa vaikka kuinka.

Tämän jälkeen olikin aika suunnata majapaikkaani. Isä Timo oli suopeasti luvannut käyttööni seurakunnan kellaritiloissa olevan 'partio-kolon' yöpymistä varten sunnuntaihin asti. Seurakunnan tiloissa oli myös vierashuone, mutta se oli tuona aikana jo varattu kanttori Darja Potkoselle, johon valitettavasti en ehtinyt sen enempää tutustua kuin yhtenä iltana hänen harjoitellessaan pianolla kävin tervehtimässä ja kertomassa että jos tämän näköinen kaveri täällä hiippailee iltaisin niin ei sitten pelästy :)

Kuopion ortodoksinen seurakuntatalo oli majapaikkanani kuvausretken ajan

Partio-koloon minulle oli yösijan valmistanut vahtimestari Eero Hyvärinen, joka toimitti minulle avaimen ja varmisti ystävällisesti muutenkin että minulla oli kaikki tarvittava. Käytettävissäni oli jääkaappi ja mikro ja vedenkeitin ja näillä pärjäisin. Alakerrasta löytyi myös WC ja suihku joten minulla oli tuolla kaikki tarvittava.

Majapaikkani kellarissa eli partio-kolo

Löysin kävelymatkan päästä kaupan josta hain vähän evästä tuleville päiville.

Ruokakauppani tsasounakuvausretkellä Kuopiossa

Evästä paria seuraavaa päivää varten

Ja hieman lisää evästä

Ensimmäinen illallinen - ja Lapin tuliainen käytössä

Aurinko nousi 9:30 ja lasku 15:30. Ja tuosta sai ottaa tunnin kummastakin päästä vielä pois koska se oli hämärän aikaa. Eli yhteen päivään en saanut käytännössä kuin kaksi tsasounakuvausta ja sekin piti kiirettä. Se jaksaa aina yllättää ihmiset että miten minulla menee yhden tsasounan kuvaamiseen 3-4 tuntia. Että eikö sen saa melkein räpsäistyä auton ikkunasta ja siinä menee minuutti :) Ei saa. Minulla kertyy yhden tsasounan kuvaamisesta 300-500 kuvaa per yksi tsasouna. Kuvat otan kolmella eri linssillä. Sisältä ja ulkoa. Nyttemmin otan vielä, jos sää ja ympäristö ja aikataulu sen mahdollistaa, muutaman ilmakuvan vielä kuvauksen päätteeksi.

Perjantaiaamuksi oli sovittu 9:30 Pyhän Aleksanteri Syväriläisen tsasounan kuvaus Luikonlahden kylään. Tsasounan isännöitsijä Jaakko Laasola oli jo paikalla odottamassa ja harjaamassa lumia rappusilta pois. Pakkasta oli Kuopiosta ajamaan lähtiessäni -26 mutta kun pääsin tsasounalle oli asteita -30. Koska tuolloin oli vielä aamuhämärää, aloitettiin kuvaus sisältä ja kun siirryin ulos, oli pahin hämärä jo takanapäin.

Pyhän Aleksanteri Syväriläisen tsasouna Luikonlahdella

Sitten olikin 12:30 sovittu Muuruvedellä Pyhän Nikolaoksen tsasounan kuvaaminen. Isännöitsijää tuuraamassa oli Aune Markkinen avaamassa tsasounan ovia. Lähtiessä ja vielä matkaltakin piti pariin otteeseen soittaa etten ehtisi sovittuun aikaan vaan myöhästyisin sovitusta. Sen verran enemmän oli matkaa kuin odotin ja sen lisäksi navigaattori antoi kesäajan ennusteitaan matka-ajaksi. Pääsin perille ja tehtiin niin että kuvasin sisältä jotta Aune pääsisi lähtemään eteenpäin nopeammin. Sen jälkeen kuvasin ulkoa ja otin tälläkin kertaa vielä ilmakuvat päätteeksi.

Muuruveden tsasouna

Lauantai-aamuna klo 9:30 oli vuorossa Arkkipiispa Leon tsasouna Pielavedellä. Olin isä Esipaimeneen yhteydessä ja sain häneltä myötämielisesti luvan kuvata tsasouna. Ovet tuli avaamaan tsasounan rakentanut ja isännöitsijänä toimiva Väinö. Kuvauksen aikana alkoi satamaan lunta, joka kuvatessa ei ole niinkään toivottavaa ihan vain kuvausteknisistä syistä :) Piti odotella aina sellaisia hetkiä että lunta tuli mahdollisimman vähän jotta sai kuvattua ja tämä hidasti aikataulua.

Arkkipiispa Leon tsasouna Pielavedellä

Tämän jälkeen siirryin kuvaamaan Haatalan tsasounaa Maaninkaan. Ovia oli avaamassa isännöitsijä Heikki Rutonen. Tsasouna oli hyvin lähellä tietä ja etenkin tsasounan takaa kuvattaessa oli odotettava ettei tiellä juuri sillä hetkellä mennyt ohi autoa tai ettei tien toisella puolella olevan omakotitalon pihalla olisi juuri sillä hetkellä ihmisiä kävelemässä, jotta olisi vähemmän editoitavaa myöhemmin.

Haatalan tsasouna, Maaninka

Kun tsasouna oli kuvattu, kutsui Heikki vielä kahville kotiinsa kuvauksen jälkeen. Pakkaset oli kylmettäneet sen verran ja kun tsasounakin oli vielä sisältäkin ollut kylmä, oli ihan mukava päästä lämmittelemään ja juomaan kupponen teetä ennenkuin lähdin ajamaan takaisin Kuopioon. Heikin vaimo Sirpa olikin laittanut kahvipöydän koreaksi ja oli oikein mukava istua siinä ja tutustua heihin paremmin. Mutta kohta olikin aika jo lähteä ajamaan takaisin, sillä iltaan mahtuu vielä paljon tekemistä ennenkuin pääsisi nukkumaan. Kuvat pitää siirtää muistikorteilta ja sen jälkeen polttaa DVD-levyille varmistuskopioiksi. Ja tätä kaikkea hidasti vielä se että Mac tietokoneeni kiintolevy täyttyi vähän väliä kun olin polttanut DVD-levyjä, vaikka poistin aina poltetut kuvat väliaikaisesta kansiosta. Jokin järjestelmässä, tai sitten DVD-levyn poltto-ohjelma toimi toisin kuin pitäisi ja kerrytti sellaista mikä sitten vei tilaa levyltä eikä poistunut. Joten aikaa meni aina kaiken muun lisäksi siihen kun piti yrittää tehdä lisää tilaa. Ja ulkoiset levyasemat eivät auttaneet (niissä oli tilaa) sillä poltto-ohjelma vaatii sen että poltettavat tiedostot ovat paikallisella levyllä. Usein menikin yhteen asti yöllä ennenkuin muistit oli purettu, levyt poltettu ja akut ladattu.

Sunnuntai-aamu kun koitti niin ensimmäinen kuvattava tsasouna oli Toivalan tsasouna, jonka isännöitsijä on Leo Tuutti, mutta hän ei pääsisi avaamaan ovia, sillä oli tuolloin itse palveluksessa. Sunnuntai aamupäivä luonnollisesti on joskus hankala ajankohta saada joku avaamaan tsasouna. Sovittiin kuitenkin niin että haen avaimen läheisestä Kunnon Paikka kylpylän respasta ja käyn itsekseni kuvaamassa tsasounan ja palautan sitten avaimen takaisin kylpylään.

Toivalan tsasouna on kallion päällä iltaisin valaistuna kuin mainos moottoritielle

Oletin tsasounan olevan kylpylän yhteydessä ja menikin vähän aikaa ajellessa tsasounan ohi (jonka löysin kyllä heti) kunnes ymmärsin että kylpylä ei taidakaan olla ihan tsasounan vieressä. Tai että vieressä oleminen olisi suhteellista. Olin jo ajanut 500m tsasounan ohi pientä jyrkkiä mäkiä alas ja pelkäsin etten kohta pääse autolla takaisin. Kääntöpaikka olikin pienellä tiellä hankala löytää ja onneksi sain auton käännettyä juuttumatta mökkitiellä kiinni ja pääsin takaisin. Sitten googlasinkin jo puhelimella Kunnon Paikan osoitteen joka olikin moottoritien toisella puolella, ehkä kilometrin päässä tietä pitkin. Sain avaimen ja ajoin takaisin. Nyt lähdin ajamaan sitten tsasounalle johtavaa 'metsätietä', jossa oli yhdet autonrenkaan jäljet. Lunta oli suhteellisen paljon ja ajoin samoja auton jälkiä varovasti tien ollessa juuri yhden auton levyinen. Koska lunta oli reiluisti, ei tien reunoja selvästi erottanut, saati sitä oliko tien reunassa oja tai kiviä tms. Tsasounalle menevä tie oli muutaman sata metriä ja viimeiset parikymmentä metriä oli loivaa kaartuvaa alamäkeä. Olin jo tuossa alamäessä kun huomasin että lunta oli niin paljon ettei auto saisikaan käännettyä ja joutuisin peruuttamaan takaisin. Pysähdyin samantien ja aloin peruuttamaan samoja jälkiä takaisin. Mutkan peruuttaminen vaati tarkkuutta sillä peruuttaminen kaartavaan ylämäkeen vaati paitsi vauhtia niin myös tarkkana olemista ettei auton etukulmat osuisi taakse katsellessa aivan tiessä kiinni oleviin puihin. Pääsin mäen takaisin ylös ja aloin peruuttamaan omia jälkiäni pitkin. Muutaman kerran sain ottaa takaisin eteenpäin kun näytti että nyt lähti menemään vinoon. Auton pohja jätti pulkkamaisen jäljen lumeen, sen verran matalalla auton pohja on. Kun sain auton lopulta takaisin auratulle tielle niin käänsin auton ympäri ja peruutin vähän matkaa tsasounalle menevää tietä ja jätin auton siihen. En ajanut enää kovin pitkälle sillä en halunnut riskeerata että jäisin autolla jumiin. Sitten otin kamerakassit ja jalustan ja kannoin ne tsasounalle ja aloitin kuvaamisen.

Toivalan tsasouna ilmakuva - lunta oli satanut lähipäivinä reippaasti

Tsasounassa ei ollut sähkövalaistusta ja tsasouna oli hyvin pimeä sisältä päivälläkin. Sytytin kaikki tuohukset, jotka tsasounassa oli jo valmiiksi poltettuja (en siis ottanut uusia käyttöön). Tämän avulla sain tuohusten valossa kuvattua. Tuli lähes ainoana valona on hyvin punavoittoista valoa ja se näkyy kuvissakin. Kun tsasouna oli kuvattu sisältä, sammutin kaikki tuohukset ja lampukat, ja kävin käytännössä kolme kertaa vielä varmistamassa ettei minkään nurkan tai hirren taakse jäänyt yhtään tuohusta tai lampukkaa palamaan.

Toivalan tsasouna sisältä. Ikkunoista tuli vain vähän valoa ja
tuohuokset tekivät suurimman osan valoa. Tässä jo kuvan reilua punaisuutta jälkieditoitu pois.

Tsasouna oli kalliolla joka edessä rajoittui korkeaan pudotukseen (kallioleikkaukseen) moottoritielle, joka oli aidattu. Myös toisella tsasounan reunalla (oikealla puolella edestä katsoen) oli luminen ja jäinen kallion reuna ja pudotusta sellaiset 1,5-2m. Tämä vaikeutti kovasti kuvaamista sillä etäisyyttä olisi tarvittu enemmänkin mutta en voinut mennä niin alas (ja se olisi ollut jokseenkin vaarallistakin) jäistä kalliota pitkin kiipeillen.

Kuvauspaikkani oli kallion reunalla siten että nojasin
selkäni puuhun joka nousi kallion reunasta ja yritin olla putoamatta

Toivalan tsasouna Kuopiossa on näköalapaikalla
moottoritien kallioleikkauksen päällä

Tämän jälkeen oli jäljellä vielä viimeinen tsasouna joka olisi Syvänniemen tsasouna. Ovet oli jo valmiiksi aukaissut ja lunta rappusilta lakaissut tsasounan isännöitsijä Tuomo Tuovinen

Syvänniemen tsasouna

Tsasounan ympäröi verkkoaita ja aidan takana on kaadettu reilusti puita (ilmeisesti enemmän tai vähemmän roskapuuta), jotka odottivat vielä keräämistä. Niinpä kun tsasounaa piti kiertää kuvaamassa niin oli mentävä aidan ulkopuolelle saadakseen riittävästi etäisyyttä. Ja puiden päälle oli tullut useamman kymmenen senttiä lunta. Olikin jännittävää astella niiden kaadettujen puiden ja oksien päällä, kun ei nähnyt mitä lumen alla oli. Kameran jalusta toimi tunnustelijana kun tökin sillä eteeni hankeen ja yritin hahmottaa olisiko seuraavan askeleen alla oksistoa, puun runko, kivi vai kuoppa. Hitaasti edeten homma kuitenkin onnistui ja pääsin kiertämään tsasounan toiselta sivulta ja takaa aidan ulkopuolelta. Hämärä jo laskeutui ja kun olin kuvannut niin oli jo käytännössä pimeää Sitten olikin aika lähteä ajamaan Kuopiosta Vihtiin eli n. 6 tunnin matka talvisessa kelissä. Ennen sitä pidin kuitenkin evästauon. Minulla oli termoskannussa kuumaa vettä, kertakäyttömukeja ja teetä sekä muutama sokerikorppu eväänä. Pimeässä tsasounan edustalla autossa istuen pidin evästauon ja sitten käskin tomtomin ohjaamaan minut kotiin. No navigaattori tyypilliseen tapaansa vaihtoi matkalla pariin otteeseen reittiä ja olin jo liian pitkällä kun huomasin ettei navigaattori vienytkään minua Varkauden kautta, kuten aluksi näytti. Lopulta päädyin ajamaan Toivakan läpi ja sieltä nousemaan Jyväskylä-Heinola väliselle tielle. Toivakan läpi ajaessani muistelin että eikös Arja Koriseva asu Toivakassa ja toivotin hänelle nopeata paranemista ajatuksissani. Tästä eteenpäin reitti olikin hyvin tuttu ja matka meni joutuisasti.

Seuraavana päivänä nousikin rakkulat molempien käsien niihin kolmeen sormenpäihin jotka olivat usein paljaana kuvatessa erityishansikkaissa. Vaikka yritin käyttää kameraa hansikkailla siten että kaikki sormet olivat hansikkaan sisällä, niin niiden kameran toiminta- ja säätönappien painaminen ei vain onnistunut siten. Minulla oli matkassa hansikkaat, joissa vain kolme sormenpäätä jää paljaaksi kummassakin kädessä. Mutta 30 asteen hujakoilla oleva pakkanen teki tehtävänsä, vaikka niitä laittoi hanskaan ja taskuihin aina kun oli mahdollista. Mutta kuvaaminen vei jo muutenkin aina 3-4 tuntia per tsasouna joten en pystynyt hidastelemaan yhtään enempää enkä pitämään lämmittelytaukoja viiden minuutin välein. Aikaa olisi kulunut aivan liiaksi ja kuvaaminen olisi jäänyt vain yhteen tsasounaan päivässä. Onneksi mitään pahempaa ei käynyt kuin että nahka siltä kohtaa vaihtui parin päivän aikana. Enpä muista aiemmin palelluttaneeni sormia niin että niihin tulee rakkulat. Mutta säikähdyksellä siitäkin selvisi.

Tältä näytti kamera n. 30 asteen pakkasessa. 2 akkua akkukahvassa
kestivät hienosti pakkasen toisin kuin kuvauskopterin akut.