23 lokakuuta 2020

Materiaalin työstöä vielä. Paino- ja taittosopimus tehty

 

Paperilla olevien datojen vienti sähköiseen muotoon


Tsasounoita kuvatessani kirjasin tiedot ylös paperille. Syynä oli se että jouduin tekemään kirjauksia kaikenlaisissa olosuhteista, sateesta aina -30 asteen pakkasiin tai helteisiin. En halunnut kirjata tietoja mihinkään sähköiseen muotoon, josta ne voisi vahingossa hävitä. Pidin paperia vikasietoisempana ratkaisuna, jota se on ollutkin. Otin papereista aina kuvattuani skannatut kopiot, jotta ne olivat sellaisenaan myös digitaalisessa muodossa (siltä varalta että papereille sattuisi jotain tai ne häviäisi). Mutta varsinaista tietojen 'harmonisointia' ja syöttöä 'taulukkoon' en tehnyt, vasta kun nyt. Samalla on tarkentunut monta asiaa, jotka on huomioitava ja vielä lisättävä tietoihin. Tietoa 5-sivuisessa tiedonkeräyslomakkeessa (per tsasouna) on hyvin vaihtelevasti. Sillä kuten aiemminkin on tullut ilmi, ei monissakaan tsasounoissa ollut kulloisellakaan sen hetkisellä isännöitsijällä välttämättä tuntemusta ja tietoa tsasounan historiasta, kellojen alkuperästä, rakennuksen esikuvista jne. Muutamilla oli, mutta valtaosassa tapauksia nämä tiedot jäivät selvitettäviksi. Monista tsasounoista tuntui puuttuvan 'tsasounan esite', joka kuvaisi kaikki tsasounan perustiedot, ja ehkä lyhyen historiankin. Ja jotta näitä tietoja ei tarvitse kysyä seurakunnilta yksi kerrallaan, niin odotin että kaikki on kasassa ja saan kerralla sitten kuhunkin seurakuntaan laitettua täydennys- ja tietojen vahvistuspyynnöt.

Vielä on kuoria läpikäytävänä (vaakatasoiset vielä käymättä)


Toisaalta aika (n. 6v tällä hetkellä) on tehnyt sen että asioita on myös muuttunut. Moni asia on saattanut muuttua ja joudun tarkistamaan senkin vuoksi kaikki faktat vielä seurakunnilta. Yksi hankalimpia on uusi seurakunta- ja hiippakuntajako, jonka tulkitseminen ja ymmärtäminen vaati ihan erillisen excel-taulukon täyttämisen, että ymmärtäisin mihin joku 6v sitten ollut seurakunta nykyään kuuluu. Sillä ei vain seurakuntien jako hiippakuntiin, vaan myös seurakuntien tässä vuosien aikaan tekemät yhdentymiset tekivätkin haastavaksi selvittää, että minkä niminen on tuo seurakunta tänään ja missä se tulee olemaan vuoden vaihteessa. Asiaa ei yhtään helpota se, että vielä on kasa seurakuntia, jotka eivät päätöstä ole hyväksyneet ja ovat saaneet jatkoaikaa ensivuoden loppuun asti. Joten nyt joudun vähän arpomaan että minkä alle nämä seurakunnat laittaisin, että ne vastaisivat tulevaisuuden jakoa.


Oli luotava taulukko selventämään vanhat ja uudet seurakuntien yhdentymiset

Painosopimus on tehty perinteisen ja kotimaisen Otava kirjapainon kanssa. Kuten lupasin niin tämän kirjan osalta tulen tukemaan suomalaista työllisyyttä, enkä hae edullisempaa hintaa ulkomailta. Päädyin lopulta myös ulkoistamaan taitto-työn, samoin kotimaiselle toimijalle, sillä kuvien editointi ja faktatarkistukset ja tekstin tuottaminen (vaikkakin lähinnä perustietoihin perustuva) teettää ihan riittävästi työtä. 

Aikataulusta joulu on käytännössä liian optimistinen, vaikka vietänkin nyt kaikki illat viemään tätä projektia valmiiksi. Suuri kysymysmerkki tulee olemaan se, millä aikataululla tulen saamaan seurakunnilta vahvistukset ja täydennykset datoihin. Mutta nyt ollaan muutamien kuukausien päässä enää siitä kun kirja näillä tiedoin valmistuu. 





10 elokuuta 2020

Kulttuurikeskus Sofian kappeli ja tsasouna

Kasvattaakseni vielä kirjaan ehtivien tsasounoiden määrää ajattelin että poimin etenkin tästä läheltä vielä tsasounan väljempään merkitykseen mahtuvia paikkoja lähinnä esimerkinomaisesti. Eli jos se ei ole kirkko niin se putoaa tsasouna/rukoushuone/kappeli lokeroon. Vaikka edelleenkin näen eron erillisessä tsasounarakennuksessa vs sananmukaiset huoneet, jossa isommassa kokonaisuudessa on ruokoushuoneeksi/kappeliksi tehty tila (kuten entinen pankkikonttori, joka sekin on tullut kuvattua rukoushuoneena). Jos aika vielä antaa myöten niin saatan ottaa jokusen yksittäisen tsasounan vähän kauempaakin. Ehdotuksiahan tulee edelleen jatkuvasti mielenkiintoisista kohteista - pääsääntöisesti tosin lähinnä yksityisistä tsasounoista. 

Olin tietoinen kulttuurikeskus Sofian kappelista. Olihan poikani ollut siellä siviilipalveluksessa vuoden päivät ja olin siellä muutamaan otteeseen jo käynytkin. Se mitä en tiennyt, oli se että sieltä löytyy myös ulkona oleva tsasouna. Jotenkin tuo asia oli minulta aiemmin jäänyt huomaamatta. Nyt kun etsin yhteystietoja sopiakseni kappelin kuvaamisesta huomasin Sofian web-sivuilta että kappeli ei olisi ainoa kuvattava. Sainkin yhteyden Sofiaan ja toimitusjohtajaan ja sain sovittua kuvausajan. Toivotettiin heti tervetulleeksi, eikä ollut mitään ongelmaa päästä kuvaamaan - näinhän se on onnekseni tähän asti mennyt joka paikassa.

Kulttuurikeskus Sofia


Kulttuurikeskus Sofia sijaitsee aivan upealla paikalla kauniissa maisemissa Kallahdenniemessä Itä-Helsingissä. Paikan arvon ja haluttavuuden näkee niemeen ajettaessa matkan varrelle jäävistä omakotitaloista ja niiden pihoilla seisovista autoista. Sofia tarjoaa kokoushotelli- ja ravintolapalveluita, järjestää seminaareja ja tarjoaa monipuolisia tiloja erilaisille tapahtumille. Johtavana teemana, jonka aistii jo pihaan tullessa ja viimeistään sisään astuessaan, on hiljentyminen ja harras tunnelma, johon itse paikkakin johdattaa koko olemuksellaan ja luonnon välittömällä läheisyydellään. Upea puusto ympärillä ja meren välitön läheisyys ovat lyömätön yhdistelmä. Kappeli tarjoaa myös päivittäiset palvelukset ja onhan asujaimistossa keljassaan asuva isä esipaimen metropoliitta Ambrosius. Hänet tapasinkin sattumoisin Sofian pihalla ja ylpeydellä saatoin kuulla kehuja pojastani fiksuna kaverina.

Palvelukseen olisi vielä pari tuntia, joten ennen sitä pitäisi saada kuvattua. Kun astuin sisään Sofian vastaanottoon niin vastaani käveli vanhempia ihmisiä sen näköisin kantamuksin että arvelin ikonimaalauskurssin päättyneen. Joku toinen ryhmä oli ollut tullessani hiljentymässä ulkona puihin nojaillen (näytti että puita halaillen). En tiedä mikä kurssi tai seminaari siinä oli kyseessä. Kaitpa siellä luonnosta pyrittiin voimia ja rauhaa saamaan. Ja toimiihan se, halasi niitä puita tai ei, kunhan on siellä metsässä. 

Kuvasin ensin kappelin sisällä, kun huomasin sen nyt olevan tyhjillään. Varsin näyttävä oli kappelin sisustus sekä ikonien paljous, enkä tietysti ihmettele sitä. Istuuhan Sofian säätiössä metropoliitta Ambrosius ja kuvittelisin että silloin myös lahjoja tuodaan pitkin maailmaa kaunistamaan tätä tilaa ystävien ja tukijoiden toimesta melko usein. Kuvattavaa siis riitti. Lattiaa oltiin oltu näköjään myös koristamassa, eli maalaamassa mosaiikkimaisia kuvioita ja kiemuroita. Olikin jännä nähdä lattia työn ollessa vähän yli puolenvälin, niin että näki sekä alustavat hahmotelmat lattiassa sekä valmista maalattua lattiaa. Seinillä kiersivät myös etelän maista tutut 'vanhusten korkeat tuolit', joissa istuin osan saa käännettyä ylös jos haluaa seistä, mutta nojata käsinojiin seisoessaan, tai jos voimat kokonaan loppuu niin voi laskea istuinosan alas ja istua tuoliin. Ekumenian mahdollisuudesta kappelissa kertoi luterilaisen virsikirjojen rivistö yhden nurkan hyllyllä. Toki kappeli oli kaiken kaikkiaan hyvin ortodoksinen luonnollisesti, mutta eihän tuo ekumeniankin läsnäolo yllättänyt, kun ensihämmästyksestä tokeni.

Kulttuurikeskus Sofian kappeli


Tämän jälkeen siirryin kuvaamaan ulkona olevaa tsasounaa, joka löytyikiin pienen kävelymatkan päästä rannasta. Tsasouna ei ollut alunperin tälle paikalle rakennettu, vaan se oli lahjoitettuna siirretty tälle paikalle matkojen päästä. Tsasouna oli aika rehevän aluskasvillisuuden ympäröimä ja polviin asti ulottuvat shortsit ja lenkkarit näin kuumana päivänä mahdollistaisivat taas punkeille aterian. Näin kävi edellisellä reissulla Kotka-Kausala, kun seuraavana päivänä löysin jo reiteeni kaivautuneen punkin. Ja liian terävillä pinseteillä sain punkin irti lähinnä raaja kerrallaan, ja sehän ei ole suotavaa alkuunkaan, jos haluaa borrelioosilta välttyä. Vielä ei ole punaista rengasta pureman ympärillä onneksi näkynyt. 

Kultuurikeskus Sofian ulko tsasouna


Hieman piti väistellä kameran tähtäyksessä alkuun rannalla istuvaa miestä ja naista, jotka olivat uimassa, että sai heidät pidettyä kuvista ulkona. Kohta he poistuivatkin ja saatoin jatkaa kuvaamista vaivattomammin. Ensin ulkopuolelta ja sitten sisäpuolelta. Pidin oven auki sisällä kuvatessani, jotta valoa pääsisi sisälle. Pienten tsasounoiden haaste on yleensä valon riittävyys, sillä ikkunat ovat pienet ja kun ovet leväyttää auki, niin valoa toki tulee jonkin verran enemmän, mutta tällöin ovesta tuleva kirkkaus muutoin hämäryydessä aiheuttaa yleensä ikoneissa voimakkaita heijastumisia ja muutenkin lähinnä voimakasta valon ja varjon kontrastia, joka kameralle on aina haasteellisempi juttu kuin ihmissilmälle.

Lopulta tsasouna oli kuvattu ja palasin palauttamaan tsasounan avaimen respaan. Otinpa pihalta vielä muutaman kuvan varsinaisesta Sofiasta ulkoapäinkin. Pihaa koristaa kaunis mosaiikki seinällä, joka on käytännössä sisällä olevan kappelin alttaripäätyseinä. Sofiassa on ilo vierailla.




03 elokuuta 2020

Kotka, Myllykoski ja Kausala

Nyt kun katselin taaksepäin blogejani niin ensimmäinen tsasouna tuli kuvattua Kotkassa 2013 marraskuussa. Otettiin vasta ensiaskeleita koko projektissa. Silloin en ollut suunnitellut ja sopinut kuvausta ennakkoon vaan illalla asiakastapaamisten jälkeen pyörähdin etsimässä hautausmaan tsasounan ja kuvasin päivän viimeisen valon hiipuessa ja ympäristön painuessa pimeäksi. Koska tuolloin en ollut sopinut kuvaamisesta ennakkoon, en päässyt silloin kuvaamaan tsasounaa sisältä. Eikä valo olisi tuolloin riittänytkään. Nyt lähes 7 vuoden jälkeen palasin virallisesti kuvaamaan tuon tsasounan. Jälleen kerran tsasouna oli vaikea löytää kun oli katsonut osoitteita ja sijaintiohjeita webistä (mm. ort.fi sivuilta). Jostain syystä tsasouna on merkitty olevan Metsolan hautausmaalla Kotkantiellä. Google mapsissä sijainniksi tuli Kotkantie 1. No tuolla osoitteella kun lähtee ajamaan navigaattorin opastamana (tai vaikka paperikartalla) niin tsasounaa ei todellakaan löydä. Todellisuudessa tsasouna ei ole 'siellä päinkään' vaan lähes 3 km tuosta hautausmaasta, käytännössä Kymenlaakson Keskussairaalan takana. Näiden vuosien aikana oli myrsky jo kertaalleen aiheuttanut vahinkoa kaatamalla puun tsasounan päälle. Onneksi tsasouna oli edelleen kuitenkin pystyssä.

Kotkan ortodoksisen hautausmaan tsasouna

Tämän jälkeen olikin vuorossa Myllykosken tsasouna. Olin aikatauluttanut 3 tsasounaa eri paikkakunnilla samalle päivälle ja aikatauluni oli melko tiukka. Niinpä kun näin Myllykosken tsasounan koon ja monimuotoisuuden niin alkoi jo huolettamaan että mitenkähän mahdan pysyä aikataulussa. Kuvattavaa oli sen verran paljon sekä ulkona että sisällä. Tsasouna oli tontilla hieman hankalasti niin että etenkään tsasounan takaa ja oikealta reunalta ei saanut kunnolla kuvattua. Niin käy aina välillä, että jostain kulmasta tsasounasta ei millään saa kuvaa, jos liian lähellä on liian tuuheaa puustoa tai pensaikkoa tai kallioseinämä, toinen rakennus tms este. Silloin mennään sen mukaan mitä pystyy kuvaamaan. Tsasouna oli myös niin pitkä että toisella sivustalla ei pensaiden läheisyyden vuoksi päässyt tarpeeksi kaukaa kuvaamaan niin että tsasounan olisi saanut kokonaan mahtumaan kuvaan - melko laajakulmaisesta linssistä huolimatta (17mm). Mielenkiintoinen tsasouna myös sisältä, sillä täällä oli ihan täysimittainen ikonostaasi. Tsasounoissa ne ovat melkoisia harvinaisuuksia.

Myllykosken tsasouna


Sen jälkeen siirtyminen kuvaamaan Kausalan tsasounaa, joka on paikallisen yhdistyksen, Iitin ortodoksiapiiri ry, aikaansaannos. Tsasouna on rakennettu paikallisen yhteistön omilla ponnisteluilla. Tällaisiä esimerkkejä toki on muuallakin Suomessa, joissa tsasounan rakennusvastuu ja ylläpito on paikallisella yhdistyksellä, kun seurakunnilla ei ole ollut taloudellisesti mahdollisuutta rahoittaa ja ottaa ylläpidettäväksi ja 'miehitettäväksi' uusia tsasounoita Suomeen. 

Kausalan tsasouna


25 heinäkuuta 2020

14 tsasounan ja 6 päivän kuvausreissu takana


Aiemmilta reissuilta oli jäänyt kartalle vielä tsasounoita, jotka olivat melko hajallaan. Tuolloin ne eivät olleet osuneet joko reitin varrelle tai mahtuneet aikatauluun. Nyt olikin puristettava sitten nämä jäljellä olevat pitkin eteläistä Suomea hajallaan olevat tsasounat mahdollisimman pitkälti yhteen kuvausreissuun. Reitti tuli suunniteltua jakamalla ensin kartalla näkyvät tsasounat loogisiksi yhden päivän kokonaisuuksiksi.

Paikkakunnat, joilla tsasounan kävin tällä kertaa kuvaamassa olivat Lapua, Kokkola, Raahe, Vihanti, Haapavesi, Saarijärvi, Karstula, Viitasaari, Vesanto, Tervo, Lapinlahti, Maaninka, Kuopio, Mikkeli

Kohteet jaettuna päiväkohtaisiksi kokonaisuuksiksi

Tämän jälkeen piti alkaa suunnitella mikä olisi etenemisjärjestys ja mistä löytyisi sopivasti yöpymispaikat. Se olikin haasteellisempi juttu, sillä tsasounat sijaitsivat melko pienillä paikkakunnilla, joiden lähistöllä majoitusmahdollisuudet olivat hyvin rajalliset ja osin olemattomat. Tarjolla ollut leirintäalue erään kohteen lähettyvillä jäi pois laskuista, kun edellytyksenä minulla oli että yöpymiskohteessa olisi oma wc ja suihku.

Majoitusten tarjonta ja laatu vaihteli aika paljon ja suurimmassa osassa huoneista ei ollut mitään ilmastointia, joka näin helleaikaan osuneella viikolla vaivasi öisin. Jos olikin avattavaa mallia oleva ikkuna niin niistä puuttui hyönteisverkot ja itikat haistoivat saaliin heti. Tai sitten avoin ikkuna toi lähellä olevan tien liikenteen melun tai viikonlopun korttelirallin äänet huoneeseen. Ruokatarjontaa majoituspaikoissa ei pääsääntöisesti ollut ollenkaan tai se oli voileipä-akselilla. Kun koko päivän oli kuvannut ja syönyt lähinnä mukana olleita eväitä parin minuutin tauoilla, niin kaipasi jo jotain tukevampaa :)  Jopa Mikkelissä ison ketjun hotellissa oli ravintola ja baari kokonaan kiinni. Luulin että ravintolat olisivat jo avanneet koronan jäljiltä, mutta näin ei ollut laita tämän hotellin osalta.

Niinpä useat illat reissussa kuluivat ruoan metsästyksessä, ennenkuin majoituspaikkaan päästiin. Ja joka ilta oli edessä vielä 3 tuntia kestävä osuus, jolloin kameroiden akut piti ladata ja kuluneen päivän kuvat siirtää tietokoneelta kahdelle USB-levylle talteen, jotta pääsi jälleen tyhjentämään muistikortit seuraavaan päivään.

14 tsasounan kuvausreissu piirrettynä kartalle

Jälleen kerran tuli todistettua kuinka mukavia ihmisiä löytyykään jokaisen tsasounan kohdalla, olipa missä päin Suomea hyvänsä. Se onkin ollut yksi tämänkin matkan ja koko projektin oivalluksista, että vaikka kuljen kohtaamaan rakennuksia niin siinä yhteydessä tapaamani ihmiset ovat olleet se mieleenpainuvin ja lämpimin kokemus.

Jumalansynnyttäjän syntymän tsasouna Karstulassa

Pyhän Herman Alaskalaisen ja Pyhän Georgios Voittajan tsasouna - Räsälänlahti, Kuopio

Tämänkertaisen reissun statistiikkaa:

Ajomatkan pituus: 1739km.
Ajamiseen käytetty aika: 21h 30min (Kiitos vaimoni, joka ajoi ja salli minun keskittyä kuvaamiseen)
Tsasounoita: 14kpl
Kuvaamiseen käytetty aika: 28h
Kuvia: 3856kpl

Keskimäärin 194 kuvaa per tsasouna ja yhden tsasouna kuvaamiseen sekä mittojen ottamiseen meni n. 2h.

Kuvien määrä tarkoittaa käytännössä n. 2727 yksittäistä kohdetta kuvattuna, kun huomioidaan päällekkäisvalotusta varten otetut sarjat, jolloin samasta kohteesta otetaan 7 kuvaa eri valotusarvoilla, jotka myöhemmin yhdistetään yhdeksi kuvaksi (HDR-tekniikka)

Nyt tämän viimeisimmän kuvausreissun jälkeen tilanne näyttää tältä (pohjoisen yksittäinen jo kuvattu tsasouna jää tämän karttakuvan ulkopuolelle):

Tsasouna kuvaustilanne 25.7.2020

Kuvattuja tsasounoita 84kpl
Vihreät: Kuvattuja tsasounoita
Punaiset: tsasounat, jotka olen listannut jäljelläolevista välttämättömiksi vielä tämän projektin osalta
Siniset: yksityisiä vielä kuvaamattomia tsasounoita
Harmaat:  tsasounoita, jotka syystä tai toisesta olen päättänyt jättää kuvaamatta (poistettu käytöstä tai joku muu syy)

Yksityisiä tsasounoita saatetaan tämän tästä lisää tietooni. Kaikkia en kirjaani ehdi kuvaamaan, mutta on mahdollista että jatkan kirjan valmistumisen jälkeenkin vielä tsasounoiden kuvaamista tai mahdollista kuvien toimittamisen kunkin omista tsasounoista ja vien ne sitten web-sivuille, johon niitä voi sitten jälkeenkin päin lisätä.




04 heinäkuuta 2020

Kirjan taittoa ja viimeiset kuvaukset edessä

Hyvin alkanut loppurutistus keskeytyi koronan vuoksi. Nyt näyttää siltä että viimeistä kuvausrutistusta päästään taas jatkamaan. Tsasounoja on pitänyt jo alkaa rajaamaan listalta ja loppukuvausten osalta tulen keskittymään seurakuntien hallinnassa oleviin tsasounoihin, jotka ovat erillisrakennuksia. Tällä hetkellä kuvattuja on 70kpl ja kuvattavia on jäljellä hieman alle 20kpl. Tsasounat eivät ole staattinen joukko vaan uusia rakentuu mökeille ja ihmisten pihoille tämän tästä, joskin ne ovat sitten luonteeltaan yksityisiä ja usein niissä on parhaimmillaankin palveluksia kerran vuodessa, praasniekkana - jos silloinkaan. Eli yhteisöllisten tsasounoiden lisäksi on syntynyt paljon yksityisiä tsasounoita, joiden rooli ja luonne on melkolailla eri kuin mikä se on niissä tsasounoissa, jotka lähtökohtaisesti on rakennettu palvelemaan ympärillä olevaa ortodoksiyhteisöä.

Tsasounoiden kuvaustilanne

Kirjan taitto on ottanut ensimmäiset askeleet, samaan aikaan kun muokkaan ottamiani kuvia. Taitto etenee kuvien editoinnin myötä. Kuvissa työläs ja hidas vaihe on kuvien yhdistäminen, koska useissa tsasounoissa olen hyödyntänyt HDR tekniikkaa, jossa useita (5-9 kuvaa) valotuksia yhdistetään yhdeksi kuvaksi, joka mahdollistaa sen että kuvaan saadaan enemmän yksityiskohtia sekä varjoista että valo-kohdista. Kuvia on minimissäänkin otettu tsasounakuvauksessa laskennallisesti yli 14 000 tähän asti, mutta keskityn ensin vain niihin kuviin, jotka tulevat kirjaan. Loput kuvat ovat sitten dokumentointia, jonka luovutan seurakuntien käyttöön kirjan julkistamisen jälkeen. Kaikkia kuvia ei voi julkaista, silloin kun olen kuvannut yksittäisiä taide-esineitä, mutta ne ovat seurakunnille tarpeen ja hyödyksi sitten dokumentaationa sekä viestintään niiden kuvien osalta, jotka voi julkaista.